Emmy Järnefelt Tottesundissa (Tottisalmella) 28.6.1892 päivätyssä kirjeessään Aino Sibeliukselle:

”Ja te nyt sijaitsette siellä Pielisjärven rannalla. Onko luonto nyt oikeen kaunista siellä ja viihdyttekö te siellä hyvin. Oikeastaan hyvin hassua sellaista kysyä, sillä vaikka teidät panisi asumaan palaneen metsän keskelle niin varmaankin se olisi ihanata.”

​

Elli Järnefelt kirjeessään Aino Sibeliukselle 3.7.1892:

”Kyllä me odotimme sinulta kirjettä, ja oikein oli paha mieli kun ei sitä kuulunut, mutta sitä hauskempi oli sitten saada. Et usko kuinka hauskan vaikutuksen sinun viimeinen kirjeesi kaikkiin teki. Minä nään niin selvästi sinut edessäni puuhaavana ja toimeliaana vaimona ja mainiosti voin kuvailla sinun intosi aitta hyllyihin y.m. kodikkaihin nurkkiin. Joko pyykki on valmis ja vaatteet manglatut?”

​

Lähde: Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille. Toimittanut SuviSirkku Talas. SKS:n toimituksia 756. Gummerus, Jyväskylä 2000.

​

* * * 

​

Sibeliuksen omia häämatkamuistoja kuvaa 12.12.1945 päivätty kirje, jonka hän lähetti vastauksena Surpeenvaaran koulun opettajille ja oppilaille näiden onniteltua 80 vuotta täyttävää säveltäjämestaria 6.12.1945 päivätyllä kirjeellä:

” Vaimoni ja minä iloitsimme suuresti saadessamme tervehdyksen kauniin Pielisen rannoilta, seuduilta, jossa silloin kauan sitten vietimme hauskan kesän. Kolin siintävät vaarat ja hiljaiset korvet samoin kuin silloiset ihmisetkin, varsinkin Monolan isäntäväki, ovat vielä rakkaassa muistossamme. Sydämellisesti tervehtien Jean Sibelius”

​

Lähteet: Pielisen museon arkisto. Kirjeiden jäljennökset.

​

* * *

​

Aino Sibeliuksen Savonlinnassa 20. heinäkuuta 1892 päiväämä kirje Jean Sibeliukselle:

”Sinä et usko miten kovasti se eron hetki otti minuun. Oi jos sinä olisit nyt luonani! - - Minua säälitti niin hirveästi kun viime yönä oli niin kamala ilma. Mitenkähän kulta ajoi. Etkö sinä rakas kastunut ja kunhan vaan et olisi vilustunut. Minä olen niin levoton.”

​

Jälkeenpäin on kirjeeseen kirjoitettu omalla käsialalla lisäys:

”Paluumatkalla Monolasta J lähti Joensuusta Itä-Karjalaan saamaan vaikutteita runonlaulajista. Matkaa oli usein tehtävä ratsain ja oli muutenkin vaikea, niin että minä lähdin Joensuusta laivalla Savonlinnan kautta Kuopioon täti Auroran luokse. A-o.”

​

Lähde: Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille. Toimittanut SuviSirkku Talas. SKS:n toimituksia 756. Gummerus, Jyväskylä 2000.

​

* * * 

​

Jean Sibeliuksen selvitys apurahan käytöstä Helsingin yliopistolle 11.11.1892:

”Matkani tarkoitus oli saada kuulla Karjalassa kanteleensoittoa sekä runonlaulua ja tutustua niihin. – Kesäkuun alussa saavuin Monolaan Pielisjärvelle. Kanteleensoitosta täällä pohjoisessa Karjalassa puuttuu, vaikka se kyllä on kehittynyttä, se herkkyys ja sydämellisyys, joka on leimallista sille eteläisessä Karjalassa; melodiassa esiintyy usein banaaleja käänteitä enkä löytänyt mitään erityistä suomalaista sävelkulkua. Poikkeuksen teki kuitenkin Mikko Tolvasen kanteleensoitto. Niistä paristakymmenestä melodiasta, jotka häneltä sain, ovat muutamat, minun mielestäni, hyviä. Runonlaulusta löysin täällä vain heikkoja jälkiä.

​

Oleskeltuani täällä jonkin aikaa ja sävellettyäni sinä aikana myös muutamia erään kansanrunoilijan ihmeellisen kauniita runoja matkustin etelään. Jo Ilomantsissa oli kanteleensoitto jotakin aivan muuta kuin mitä olin kuullut ennen. Sinne en jäänyt vaan matkustin edelleen Korpiselkään.”

​

Lähde: Redogörelse öfver undertecknads studieresa i Karelen sommaren 1892 av Jean Sibelius.

Helsingin yliopiston arkisto: Konsistorin arkisto, Saapuneet anomukset 1892 (39/509).

Käännös: Elli Oinonen-Edén.

​

* * *

​

Sju sånger af Runeberg

​

Sibeliuksen Monolassa säveltämät laulut täydensivät hänen vuosina 1890–1891 Runebergin sanoihin säveltämiensä laulujen sarjaa. ”Sju sånger af Runeberg” ilmestyi joulun alla 1892. Kustannusosakeyhtiö Otava markkinoi kokoelmaa näyttävästi ja värikkäin mainoslausein Päivälehdessä ja Hufvudstadsbladetissa.

​

Hufvudstadsbladetista lainattu arvio: ”Hauskimpia ilmiöitä musiikkikirjallisuuden alalla täksi jouluksi. Tunnemme jo ennestään mikä rakkaus, mikä haaveilu ja ylipäänsä mikä lämmin tunne asuu Sibeliuksen musiikissa. Tähän tulee lisäksi voimakkaasti esiintyvä suomalainen henki.”

​

Lähteet: Päivälehti 20.12. ja 22.12.1892 ja Hufvudstadsbladet 17.12. ja 20.12.1892. Saatavana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/