Jean Sibelius Monolassa ja Pielisellä

Häät Vaasan lähellä Tottesundissa 10.6.1892

Jean Sibelius ja Aino Järnefelt viettivät kesähäitä 10.6.1892 Vaasan lähellä Maksamaan (ruots. Maxmo) Tottisalmen huvilassa (ruots. Tottesund), joka oli Järnefeltien perheen kesäpaikka. Sibelius oli saanut keväällä 1892 valmiiksi ensimmäisen suurimuotoisen sinfonisen teoksen, kalevalaiseen tarinaan pohjautuvan Kullervon, jonka ensiesityksen menestys vakuutti Aino Järnefeltin vanhemmat Sibeliuksen kyvyistä säveltäjänä, ja Sibelius sai luvan avioitua Ainon kanssa.

Häämatkalle Pieliselle ja Karjalaan

Lapsuudesta saakka Kalevalasta kiinnostunut Jean Sibelius oli keskeinen vaikuttaja ja toimija siinä nuorten taiteilijoiden joukossa, joka kansallisromantiikan ja kansallisen heräämisen innoittamana suuntasi matkansa Karjalaan kansalliseepoksen juurille hakemaan aiheita työlleen. Jean Sibeliuksen pääsyn Karjalaan tutustumaan kalevalaisiin runoihin sekä kuulemaan runonlaulua ja kanteleen soittoa teki mahdolliseksi hänen Helsingin yliopistolta anomansa 400 markan apuraha. Tähän retkeen Sibelius päätti yhdistää häämatkan, johon muuten ei olisi ollut varaa. Sibeliusten häämatkakesänä myös mm. Ainon veli taidemaalari Eero Järnefelt, kirjailija Juhani Aho ja Ahon puoliso, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vaelsivat Kolin kautta Karjalaan.

Sibeliukset matkasivat junalla Vaasasta Lappeenrantaan. Sen jälkeen nuoripari vieraili Imatralla tutustuen kuuluisaan nähtävyyteen, Imatrankosken kuohuihin. Matka jatkui vesiteitse Joensuuhun, josta Sibelius sai lainaksi häämatkalleen taffelipianon sävellystöitänsä varten. Lieksan satamaan, joka sijaitsi kirkkorannassa Carl Ludwig Engelin kirkon ja kellotapulin kupeessa, Sibeliukset saapuivat sisävesilaiva Waliolla kesäkuun 18. päivänä klo 4 aamulla.

Kuherruskuukausi Lieksan Monolassa 18.6.– 17.7.1892

Majoituspaikkaan, Lieksan Monolan taloon, seitsemän kilometrin päähän kirkonkylästä, Sibeliukset osasi ohjata Lieksan Sarkkilan hovista kotoisin ollut, Lieksaan takaisin muuttanut Celina von Fieandt, jonka edesmennyt aviomies oli Sibeliuksen isän hyviä ystäviä Hämeenlinnan ajoilta. Celina asui omassa talossaan nykyisen Pielisentie 36:n kohdalla.

Sibeliukset matkasivat Lieksan satamasta Monolaan kahdella yhteen sidotulla soutuveneellä, joiden päälle taffelipiano oli nostettu. Monolan talon rannassa vieraat otti vastaan talon isäntä Olli Vartiainen. Sibeliusten häämatkan aikainen Monolan talo paloi vuonna 1948. Nykyinen talo rakennettiin samalle paikalle. Rakennus on yksityiskäytössä.

Sibeliukset majoittuivat häämatkallaan Pielisen rannalla sijainneessa Monolan talon hirsiaitassa, joka on säilynyt tähän päivään saakka yleisön nähtävänä. Aittaa oli todennäköisesti käytetty matkustavaisten tilapäiseen majoittamiseen jo ennen Sibeliusten häämatkaa. Museoviraston arvion mukaan rakennus oli jo tuolloin kaksikerroksinen, hirsirunkoinen vilja-aitta, jossa oli mahdollisesti majoittumistilaa sekä ala- että yläkerrassa.

Sibeliusten häämatkan aineellinen kulttuuriperintö elää edelleen Monolan aitan alkuperäisissä jykevissä hirsissä ja samassa Monolanniemen kärjestä Kolin suuntaan avautuvassa järvimaisemassa. Häämatkan henkinen kulttuuriperintö elää ja on edelleen kaikkien kuultavana Monolassa syntyneessä musiikissa.

 

Monola Sibeliuksen musiikissa

Sibelius sävelsi häämatkansa aikana mm. kolme laulua Runebergin runoihin, Kyssens hopp (Suudelman toive) op. 13 nro 2, Till Frigga (Friggalle) op. 13 nro 6 ja Under strandens granar (Rannan kuusien alla) op. 13/1. Lisäksi Sibelius sävelsi orkesterille tarkoitettua sävelrunoa En saga (Satu) op. 9. Pielisen yli katselemilleen Kolin vaaroille Sibelius kiipesi vasta 17 vuotta myöhemmin. Neljäs sinfonia alkoi syntyä pian Koli-matkan jälkeen.

Runonlaulusta Sibelius löysi Pielisjärvellä vain ”heikkoja jälkiä”. Kanteleensoittoa säveltäjä pääsi kuulemaan enemmän. Mikko Tolvaselta, joka asui tuolloin loisena Monolassa, Sibelius sai parikymmentä melodiaa, joista piti muutamia hyvinä.

Lieksasta Joensuun kautta Karjalaan

Pielisen rannalla Monolassa vietetyn sateisen mutta onnellisen kuherruskuukautensa jälkeen Jean ja Aino Sibelius matkustivat Lieksasta Joensuuhun 17. heinäkuuta samalla Walio-laivalla, jolla he olivat tulleetkin. Piano palautettiin Joensuuhun.

Joensuusta Aino Sibelius matkusti sisävesilaivalla Savonlinnan kautta Kuopioon sukulaistensa luo. Jean Sibelius lähti taiteilijaystäviensä tavoin retkelle kauemmas Karjalaan, Ilomantsin ja Wärtsilän kautta Korpiselkään, tapaamaan runonlaulajia. Matka taittui ratsain ja kävellen. Korpiselän Mysysvaarassa Sibelius sai kuulla mm. Pedri Shemeikan runonlaulua, josta vaikuttui suuresti. Melko pian Karjalan-matkansa jälkeen Sibelius sävelsi Impromptun op. 5 nro 5 pianolle sekä Karelia-musiikin orkesterille. Impromptussa voi kuulla vaikutelmia Pieliseltä ja Karjalassa kuullusta kanteleen soitosta.

Lähteet:

Sanomalehdet:

Hufvudstadsbladet, Karjalatar, Päivälehti ja Wasa Tidning 1892. Saatavana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/

Lieksan Lehti 17.12.1955, 7.3.2009, 14.5.2009.

Painamaton kirjallisuus:

Martiskainen, Jouko: Janne ja Aino. Muistelmia ja havaintoja matkasta Karjalaan. Häämatkan vaiheita ja tapahtumia vuodelta 1892. Näyttelymateriaali. Näyttely esillä Lieksan pääkirjastossa Rauhalassa 17.4.–15.5.2015, Joensuun pääkirjastossa 1.– 19.12.2015 ja toisen kerran Lieksan pääkirjastossa keskustassa 1.–19.12.2015 ja toisen kerran Lieksan pääkirjastossa keskustassa heinäkuussa 2017. Tekijä täydentänyt tietoja 24.11.2019.

Kirjallisuutta:

Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille. Toinen painos. Toimittanut SuviSirkku Talas. SKS:n toimituksia 756. Gummerus, Jyväskylä 2000.

Levas, Santeri: Jean Sibelius. Muistelma suuresta ihmisestä. WSOY, Porvoo ja Juva 1986.

Monolan aitta, Jean Sibelius ja Vartiaiset. Tiedot koonnut M. Asomäki. Vartiaisten Viesti 1/2016.

Tawastsjerna, Erik: Jean Sibelius I. 2. uud. p. Otava, Keuruu 1989.

Tawastsjerna, Erik: Sibelius. Toimittanut Erik T. Tawastsjerna, Otava, Keuruu 1997.

Sibelius ja Kaski – mestari ja oppipoika Pielisen rannoilla

Pielisjärven seurakunnan kanttorina oli Sibeliuksen vierailun aikoihin Daniel Kaski (1844–1916), jonka Heino-poika oli tuolloin 7-vuotias. Olisi houkuttelevaa kuvitella, että kuuluisan säveltäjän käynti paikkakunnalla olisi vaikuttanut säveltäjä Heino Kasken (1885–1957) vaativaan uravalintaan. Heino-poika lienee ainakin kuullut juttuja Sibeliuksen vierailusta paikkakunnalla, kenties paikkakunnan vallasväki tapasikin musiikin merkkimiehen. Kasken ja Sibeliuksen tiet kohtasivat joka tapauksessa myöhemmin.

Heino Kaski sai Jean Sibeliukselta sävellysopetusta yksityisesti. Kaski on itse Sulho Rannan vuonna 1945 toimittamassa teoksessa kertonut:

”Sainpa – – silloin tällöin kunnian käydä Tuusulassa näyttämässä pieniä sepitteitäni itse mestari Jean Sibeliukselle, joka ymmärtämyksellä suhtautui ponnisteluihini ja opasti minua verrattomilla neuvoillaan. Hän ymmärsi myös taloudelliset vaikeuteni, jopa suvaitsi välistä hienovaraisesti antaa minulle liivintaskustaan hyvin tervetulleen roposen. Etupäässä hänen suosituksestaan myönnettiin minulle syyskuussa 1911 ensimmäinen valtion stipendikin, jollaisen sitten sainkin kerrassaan neljänä vuotena peräkkäin.” Stipendin turvin Kaski opiskeli sävellystä Berliinissä.

Pielisen museon arkistossa Lieksassa on todisteena noista ajoista nuotteja sisältävä paperi, johon Heino Kaski on omakätisesti kirjoittanut: ”Jean Sibeliuksen kirjoittamia nuotteja v. 1910 joulukuussa 14 p, kun hän selitti minulle sonaattimuotoa.”

Pielisestä innoittuneilla Sibeliuksella ja Kaskella on monien kohtaamisten lisäksi lopullinen kohtalonyhteys, yhteinen kuolinpäivä, 20.9.1957.

Tekstit: Elli Oinonen-Edén

Lähteet:

Arkistolähteet:

Pielisen museon arkisto.

 

Painamaton kirjallisuus:

Eskelinen, Liisa: Heino Kaski – pielisjärveläinen säveltäjä. Matkailuoppaan peruskurssi, Lieksa. 26.4.2005. Pielisen museon arkisto.

Kirjallisuutta:

Kaski, Heino – Karila, Tauno: Heino Kaski. Suomen säveltäjiä II, s. 7–14. Toimittanut Einari Marvia. WSOY, Porvoo 1966.

Salmenhaara, Erkki: Kansallisromantiikan valtavirta 1885–1918, s. 325–329. Suomen musiikin historia 2. WSOY, Helsinki 1996.

Kuvat Aino Järnefeltistä ja Jean Sibeliuksesta: Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Kuvat Heino Kaskesta: Pielisen museo

Aukioloajat

Avoinna kesäisin.

Monolan aittan on suljettu kesällä 2020 koronavirustilanteen vuoksi.

Ryhmävierailuja voidaan järjestää tapauskohtaisesti huomioiden viranomaisten suositukset ja ohjeistukset kokoontumisrajoituksista.

 

Pääsymaksut

Aikuiset 5 €

Lapset (7–12 v.) 1 €, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi

Osoitetiedot

Monolan aitta

Monolanniementie, Lieksa

Opasteet aitalle Vartialantieltä 

Haluaisitko kuulla Monola-seuran toiminnasta ja Monolan aitan tapahtumista?  Tilaa uutiskirje!

© Monola-seura ry / Nazig Azezian 2019

Vaara-Karjalan Leader ry:n Säpinää seuduille -teemahanke
Alatoimenpide Monola maailmalle – toiminnan kehittäminen ja markkinointi 2018–2019​

  • Facebook