Monolan aitan kunnostaminen Leader-hankkeena 2016–2017

Monolan aitta ympäristöineen on Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheessa (Julkaisu 165/2014) merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tyhjilleen jäänyt aitta oli viimeisten vuosikymmenten aikana päässyt ränsistymään huonoon kuntoon, ja useat pelastusyritykset olivat jääneet vaille vastakaikua. Sibelius 150-juhlavuoden lähestyessä ryhdyttiin jälleen toimiin, nyt entistä laajemmalla rintamalla. Vuonna 2015 perustettiin Monola-seura ry, jolle Lieksan kaupunki maaliskuussa 2016 lahjoitti aittarakennuksen ja vuokrasi maa-alueen 10 vuodeksi.

​

Monola-seura kunnosti aitan Leader-rahoituksella yhteistyössä Vaara-Karjalan Leader ry:n ja Museoviraston kanssa vuosina 2016–2017. Kunnostushankkeen toteuttamisen mahdollistivat erityisesti sellisti Jussi Makkosen levynmyynti- ja konserttituotoista tekemät lahjoitukset sekä kymmenien aktiivisten talkoolaisten työpanos. Aitan avasi Monola-juhlaviikolla 8.7.2017 kulttuuri-, matkailu- ja kylätoiminnan käyttöön eduskunnan puhemies Maria Lohela.

​

Monolan aitta on käynyt historiansa kuluessa läpi monia muutoksia käyttötarkoituksien vaihtuessa. Rakennus varustettiin aikanaan mm. uunilla ja hellalla ympärivuotista asumista varten. Viimeksi rakennusta uusittiin aina 1990-luvulle jatkunutta lomamökkikäyttöä varten. Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti aitan kunnostus tehtiin restaurointiperiaatteen mukaisesti minimiperiaatteella korjaten vain välttämätön, joten lähes kaikki rakennekerrokset ovat säilyneet osana rakennuksen historiaa.

​

Purettavaksi tuomitun aitan alkuperäisistä hirsistä voitiin säilyttää ja käyttää yli 80 %. Myös katon pohjarakenteet ja lattiarakenteet olivat säilyneet hyvin. Aitta sai kunnostustöiden yhteydessä kokonaan uuden pärekaton. Rakennuksen sisäosat on jätetty pääosin siihen kuntoon, jossa ne olivat viimeisten matkailijoiden poistuessa aitasta parikymmentä vuotta aikaisemmin.

​

Kunnostustöitä Museoviraston ohjeistamana valvonut Nurmeksen museon rakennuskonservaattori Anu Nurkkalan mukaan Monolan aitan kaltaisia rakennuksia on jäljellä hyvin vähän. Suomen rakennuksista ennen vuotta 1921 rakennettuja on vain viisi prosenttia.

​

Monolan aitan kunnostamiseen osallistui noin 60 talkoolaista, kaksi palkattua kirvesmiestä, osa-aikainen projektiassistentti sekä osa-aikainen projektipäällikkö.

​

Vuonna 2018 Monolan aitalle valmistui tie ja paikoitusalue.

​

​

Lähteet:

Monolan aitan kunnostaminen ja toiminnan kehittäminen – investointiosio (hankenumero 42498). Loppuraportti 17.1.2019, Elli Oinonen-Edén. Monola-seura ry:n arkisto.

Monolan aitan kunnostaminen ja toiminnan kehittäminen – kehittämishanke (hankenumero 40369). Loppuraportti 14.1.2019, Elli Oinonen-Edén. Monola-seura ry:n arkisto.