Kullervo-sinfonian menestyksen myötä Jean Sibelius sai luvan avioitua Aino Järnefeltin, kenraalin ja maaherran tyttären, kanssa. Varaa häämatkaan ei ollut, mutta hän sai ajatuksen anoa matka-apurahaa Helsingin yliopistolta lähteäkseen Karjalaan tutustumaan kalevalaisiin runoihin.

 

Sibeliukselle myönnettiin 400 markan apuraha, jonka turvin hän lähti runonkeruumatkalleen. Tuo matka kävi kätevästi samalla myös häämatkasta.

Sibeliukset matkasivat höyryjunalla Imatran kautta Joensuuhun, josta matka jatkui sisävesilaivan kyydissä kohti Pielisjärven kirkonkylää, nykyistä Lieksaa. Sibeliuksen isän hyvän ystävän vaimo, Celina von Fieandt, kertoi nuorelle parille suuresta Monolan talosta, jonka pihassa olevassa aitassa yöpyi usein matkalaisia. Niinpä Lieksan satamasta matkaa jatkettiin kahdella yhteen sidotulla soutuveneellä muutaman kilometrin päähän Monolanniemeen. Veneisiin nostettiin matkatavaroiden lisäksi myös Sibeliuksen Joensuusta vuokraama taffelipiano.

 

Monolassa Sibelius sävelsi mm. kaksi laulua Runebergin runoihin: Kyssens hopp (Suudelman toive) op. 13 nro 2 ja Till Frigga (Friggalle) op. 13 nro 6. Sibelius sävelsi Monolassa myös orkesterille tarkoitettua sävelrunoa En saga (Satu) op. 9, josta hän oli edellisenä vuonna Wienissä alun perin hahmotellut nonettoa.

 

Matkan aikana Sibelius tapasi monia merkittäviä runonlaulajia, joista erityisesti 80-vuotias Pedri Shemeikka Korpiselän Mysysvaarasta teki häneen suuren vaikutuksen. Sibelius kuunteli Shemeikan runonlaulua lumoutuneena, sillä mikään hänen kuulemastaan ei vastannut opittuja duuri-mollitonaliteetteja.

Monolan talo Monolanniemessä Pielisen rannalla on palanut, mutta aitta, jossa Jean ja Aino Sibelius yöpyivät kesällä 1892, on yhä pystyssä. Sibelius kävi useaan otteeseen hakemassa inspiraatiota Pielisen ympäristöstä. Monolan aitta on merkittävä kulttuurikohde, joka herättää kiinnostusta ympäri maailman.

 

Jean ja Aino Sibeliuksen häämatkakohteen, Lieksan Monolan aitan, huono kunto on usein ollut esillä. Monola-seura ry:n kantavana ajatuksena on ollut kerätä varoja aitan kunnostamista varten, jotta jälkipolville saadaan säästetyksi palanen mittaamattoman arvokasta, kansainvälisesti kiinnostavaa kulttuurihistoriaa, joka sijoittuu karelianismin ajan taiteesta tunnetun Pielisen piiriin.

Monolan aitta

Sibelius & Monola

Paluu Sibeliuksen häämatkan maisemiin

”Häämatkallaan morsiuspari viivähti vuorokauden verran Imatralla, 'suomalaisella pikku Niagaralla' - - . Imatralta Jean ja Aino jatkoivat matkaa pohjoiseen kohti Karjalan erämaita. Joensuusta vuokrattiin taffeli, noustiin se mukana sisävesilaivaan ja saavuttiin varhain eräänä aamuna Lieksaan. Improvisaatiomaiset järjestelyt olivat Sibeliukselle tyypillisiä. Aavistustakaan ei ollut siitä, missä asuttaisiin. Onnekas sattuma majoitti nuorenparin Monolan taloon Lieksasta luoteeseen. Taffeli kuormattiin kahteen veneseen ja soudettiin Pielisjärven yli Monolaan.” 

 

Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius 1, s. 250

 

 

"Pielisjärven Surpeenvaaran Kansakoulun opettajat ja oppilaat,

 

Pielisjärvi, Surpeenvaara.

 

 

Pyydän täten saada lausua Teille sydämellisen kiitokseni ystävällisestä 

onnittelustanne 80 -vuotispäivänäni.

 

Vaimoni ja minä iloitsimme suuresti saadessamme tervehdyksen kauniin Pielisen rannoilta, seudulta, jossa silloin kauan sitten vietimme hauskan kesän. Kolin siintävät vaarat ja hiljaiset korvet samoin kuin silloiset ihmisetkin, varsinkin Monolan isäntäväki, ovat vielä rakkaassa muistossamme.

 

Sydämellisesti tervehtien

Jean Sibelius"

 

Kirje, jonka Monolan talon isännän, Olli Vartiaisen, 12 -vuotias pojantytär Maila Vartiainen kirjoitti Sibeliukselle Pielisjärven Surpeenvaaran kansakoulun opettajien ja oppilaiden puolesta.

​© 2015 Monola-seura ry